Kahlasin netistä taas läpi talon lämmitykseen liittyviä kirjoituksia ja aloin uudelleen pohdiskelemaan talomme energiatehokkuutta ja tulevaa lämmitysjärjestelmää.

Suurin osa omakotitalon energiankulutuksesta (ja energialaskuista) määräytyy talon lämmitystarpeiden mukaan.  Aikaisemmissa omakotitaloissamme oli ensimmäisessä lämmitysmuotona kaukolämpö ja toisessa varaava yösähkö. Tätä viimeistä vaihtoehtoa yhdistettynä vanhaan 70-luvun puurunkoiseen rakennukseen isoilla ikkunoilla ei voi suositella kenellekään! Lämmityskustannukset saattoivat hipoa taivaita! Tähän emme missään nimessä halua palata. Eli kustannukset (sekä käyttö- että investointikustannukset) ohjaavat päätöksentekoamme.  Tämän lisäksi olisi hienoa, jos voisimme toteuttaa kustannustehokkaan ratkaisun uusiutuvalla energialla; maalämmöllä.

Talon lämmitystarpeeseen ja siten lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttaa mm. runkorakenne, meidän tapauksessa FinnEPS harkko. Harkkojen lämmöneristyskykyä kuvaavat U-arvot ovat tiedossa. U-arvon määritelmä http://www.energiatehokaskoti.fi -sivuston mukaan on seuraava:

Lämmönläpäisykerroin eli U-arvo kuvaa rakenteen lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi rakenteen U-arvo on, sitä paremmin se eristää lämpöä. U-arvon yksikkö on W/m2,K. U-arvo kertoo kuinka monta wattia lämpötehoa siirtyy rakenteen läpi yhtä neliömetriä kohden, kun rakenteen yli on yhden lämpötila-asteen lämpötilaero. 

Energiakoulussa omakotitalon rakentajalle (www.rakentaja.fi sivuilla) todetaan, että hyvin eristettyjen ulkoseinien U-arvo = 0,13 – 0,15 W/m2K. FinnEPS harkoista 350-harkolla seinän U-arvo on 0,13 (matalaenergia) ja 450-harkolla 0,09 (passiivienergia). Uskoisin, että jälkimmäiseen harkkoon päädyttyämme  on energiatehokkuus seinien osalta saavutettu. Eli tavoitteena on saavuttaa erinomainen lämmöneristys ja sitä kautta alhaiset lämmityskustannukset.

Mutta seinien u-arvot ovat vasta ensimmäinen askel kohti energiatehokasta kotia! Seinärakenteilla vaikutetaan lämmöneristykseen, ikkunoiden valinnassa tulisi myös huomioida energiatehokkuus samoin kuin kodin sähkölaitteissa (ml. ilmanvaihtokone)  sekä valaistusjärjestelmässä. Eli kokonaisenergiatehokkuudella on enemmän merkitystä kuin yksittäisellä U-arvolla, mutta toisaalta kokonaistehokkuushan lienee osiensa summa?

Lämmityksen osalta olemme päätymässä maalämpöön. Maalämpö investointina maksaa itsensä takaisin sitä nopeammin, mitä suurempi energiankulutus on ja mitä suurempi on lämmitettävä tila. Lämmitettävää pinta-alaa talossamme on 242 neliötä eli nämä neliöt puoltavat maalämpöä. Energiantodistuksen mukaan talomme kokonaisenergiankulutus (E-luku) on 96 ja energiatehokkuusluokka B.  Tässä vaiheessa voidaan todeta, että nämähän ovat vain lukuja paperilla. Tavoitteeksi asetamme  sen, että omia kulutustottumuksiamme säätelemällä saavutamme passiivitalon energiankulutuksen eli pääsemme A-luokkaan vaikka investoinnin takaisin maksuajan pitenemisen kustannuksella!